Gösta on toukokuussa 6-vuotta täyttävä espanjanvesikoira uros. Espanjanvesikoiraan tutustuin
agilityn parissa ihan vahingossa, mikkelin kisoissa joskus vuonna 2001. Ihailin pientä, säpäkkää ja tulista,
mutta niin tottelevaista ruskeaa salamaa radalla.
Jo samana vuonna kiinnostus rotuun kasvoi sellaisiin mittasuhteisiin, että huomasin espanjanvesikoiran
olevan ajatuksissani ehdoton seuraava koirani.
Näihin aikoihin keskustelin vesikoiraihmisten kanssa, tutustuin erilaisiin vesikoirapersooniin
ja loppujen lopuksi elokuussa 2002 kävin tutustumassa Sanna Kobylinin
Concurrido-kenneliin.

Sannan koirat olivat luonteeltaan aivan mahtavia ja kennelin periaatteet tuntuivat sattuvan hyvin yksiin
omien ajatusteni kanssa. Tämä tunne on vain vahvistunut aikaa myöten. Jäin siis pentujonoon odottelemaan
omaa perroa. Tyttäreni Venlan allergioiden takia pudottauduin hetkeksi pentujonosta pois.
Sitten, vihdoin toukokuussa 2004 syntyivät hartaasti odotetut pennut, joista beige kuopus
tuli hurmaamaan meidät kaikki!
Gösta on täyttänyt paikkansa enemmän kuin 100%. Sen luonne on istunut lapsiperheeseen
täydellisesti. Lisäksi harrastuskoirana Gösta on kelpo koira, ei varmastikaan Suomen huippua,
mutta minun käsiini mitä mainioin tapaus!
Vieraisiin Gösta suhtautuu rauhallisen vakaasti, tutut ihmiset saavat riehakkaan vastaanoton,
tuntemattomat nuuskutellaan, joskus se tunkee syliinkin asti. Joissakin vieraissa on myös sellaista,
mikä laukaisee Göstan vahtivietit esiin.
Göstan kanssa on pyörähdetty muutamissa näyttelyissä, sen verran että sille on saatu haalittua
Kans Mva, Fin Mva, Lv Mva, Rus Mva, RKFV-06 tittelirivistöt nimen eteen. Tosin vahvistamatta
muut kuin Suomen muotovalion arvo. Agilityssä kilpailemme maxi-3 luokassa ja edustamme
Wuoksen Aglityurheilijoita.
Gösta on 10 pennun isä. Sen jälkeläiset ovat syntyneet Herman´s ja Wild Tail´s kenneliin
vuonna 2006.
Gösta steriloitiin syksyllä 2009, kyllästyin sen jatkuvaan voko-voko-meininkiin. Sterilointi
tuntuu mukavasti siihen auttaneenkin. Tosin vielä muutama erityinen tyttöystävä herättää
Göstassa vanhat muistot mieleen. Nyt ei kuitenkaan agiradalta tarvitse enää tuijotella niitä ihania
narttuja, vaan keskitytään paremmin rataan ;)
Seuraava espanjanvesikoira on alustavassa varauksessa, toivottavasti tässä muutaman vuoden sisään
meillä tepsuttelee toinenkin ihana Concurrido pörröturkki =)

Viralliset rotumääritelmän löydät Vesikoirat ry:n
sivuilta. Lisäksi KoiraNet
on hyvä lisäväylä vesikoiratietouteen.
Tältä sivulta löytyvät asiat ovat henkilökohtaisia mielipiteitäni.
Espanjanvesikoira on aktiivinen, iloinen, oppivainen ja toimintavalmis koira.
Luonteissa on eroja laidasta laitaan: rohkeasta mitäänpelkäämättömästä
rämäpäästä aina piiloutuviin pelkureihin. Agressiivisuutta joskus perustellaan työkoirasuvulla ja arkuutta
rotuun kuuluvalla pidättyvyydellä. Näillä selityksillä mennään jo perron luonteessa pahasti metsään siitä
mitä sen pitäisi olla.
Kirjavista luonteista johtuen en voi liikaa painottaa jokaiselle espanjanvesikoiraa itselleen haluavalle,
että tutustuisivat rauhassa kasvattajaan, hänen kasvatteihinsa ja ennen kaikkea oman tulevan koiransa vanhempiin.
Kuinkahan monta ikävää yllätystä olisi jäänyt tapahtumatta, jos näin olisi tehty? Kun koira otetaan kotiin noin 15
vuodeksi, ihmettelen miksi pentu otetaan kiireellä, ihan sama mistä, kunhan nopeasti!
Vaikka luonteissa on ehkäpä menty pieni askel eteepäin, harmittavan monta kertaa kuulee perroista,
joiden kanssa peruseläminen on vaikeaa.
Perro on melko aktiivinen, toimintaa kaipaava rotu. Tosin se tuskin on koira, joka hyppii seinille ilman
jokapäiväista monituntista touhuamista sen kanssa.
Itseasiassa kotioloissa perro on melko rauhallinen elelijä, mutta kun toiminta alkaa, se syttyy.
Fyysisen tekemisen lisäksi Perro tarvitsee aivopuuhaa. Rotu tuntuu olevan nopea ongelmanratkaisija.
Peruskoulutus vesikoiralle on melko helppoa. Siitä löytyy aimo annos palveluhalukkuutta.
Kykyjä rodussa on moneen harrastukseen. Espanjanvesikoira oppii nopeasti, niin hyvät kuin huonotkin
asiat, se ei tarvitse kovin montaa toistoa, kun asia on opittu. Koiran kouluttajalta
vaatii siis ajatustyötä koulutusmetodeihin ettei koira samalla tule oppineeksi jotain ihan muuta siinä sivussa!
Nimensä mukaisesti espanjanvesikoira rakastaa vettä ja uimista. Uimapaikaksi kelpaa kaikki lätäköistä lähtien.
Jotkut perrot sukeltavatkin.
Espanjanvesikoira on mielestäni koira, joka tarvitsee napakan, mutta pehmeän ja
palkitsevan koulutuksen. Kovilla otteilla koiran yhteistyöhalukkuus
saattaa sammua. Pahinta on, jos koiraa vaivaa luottamuspula omistajaansa.
Enemmän kuitenkin Perron kanssa touhutessa pitäisi olla askeleen ovelampi koiraa.
« ylös