Haukahdukset, tarinointia Hurttamaiseen tapaan 

Marraskuu 05, uusin ylinnä



27.11. Ilta hämärtyy

Mölliagin jälkeen pihalla alkoi pilkahtelemaan viimeiset auringon säteet. No sehän sai taas äitiin liikettä, ja se pakotti mun istuskekemaan hangessa vähän aikaa. Se itteasiassa meinas kuolla nauruun, kun näki nää mun jääkarhumaiset nallukka-ilmeeni :D Pikkusen on lumi tarttunu mun turkkiini, ja on noi ponnarit ja pinni lisäks päässä. Emmätajuu mitä hassua näissä on.... 

■ ylös





26.11. Lunta, vihdoin!
Ihan oikeen me haisteltiin tuulia, sillä lauantai-aamuna ulos kurkistaessa näkyi ihana näky! Koko tienoo oli saanu päällensä talvisen hupun! Huippua!! Me riehuttiin koira-kolmikolla ihan sikana. Sitten noi ihmset (äippä, mummu, Veera ja Venla) lähti metsään keräämään mustikanvarpuja johonkin askarteluhommiin. Me Ellun kanssa päästiin sitten myös mukaan. Meillä oli tosi kivaa!

■ ylös



25.11. Pellolla
Vähän alkoi olla jo pakkasta ilmassa, ja muutenkin viilee tuuli. Oltiin koko poppoo juoksentelemassa pellolla. Puun alla odotellaan Kessua. Sitten jouduttiin Ellun kanssa rikkomaan jää lätäkön päältä, että siitä sai juotua... jokohan talvi kohta tulee? 

■ ylös



24.11. Agiharkoissa
Äitillä olikin sitten koko reissun jälkeinen viikko lomaa! Pidettiin Tahvon ja Kirsin kanssa omat agiharkat. Äiti oli ihan kankee pökkelö, ja sillä meni harkat ihan lössöksi, hehe! Kirsi näppäili äitin kameralla musta kuvia vähän sieltä ja täältä. Äiti otti sitten Tahvosta kuvia.
Kiitos Kirsille kuvauksista!





■ ylös

 

18.-21.11. Latvian reissulla

Lähdettiin kotikennelin tyttöjen kanssa taas ulkomaan keekoilu-reissulle. Me ajeltiin äitin kanssa perjantaina illalla Halkialle. Äiti oli ihan onnesta ymmyrkäinen, kun mun isukki oli kyläilemassä myös! Tosin Pepi ei sinne reissuun ollut lähdössä. Tossa me sitten poseerataan isä+ poika kuvassa. Mun mielestäni olis saanu painua hiiteen mun tyttöjen luota!
Isukki esitteli jotain omia temppujaan, se kun osaa tollai vilkuttaa, vähän me naurettiin ;) 
Taas ilta venyi aika pitkälle, ennen kuin painuttiin pehkuihin. Aamulla aikaiseen sitten hurautettiin Helsingin satamaan ja sieltä laivaan. Laivamatka meni mukavasti, eikä tuuli keinuttanu reissulaisia juuri ollenkaan. Tallinnassa sitten tankattiin ja lähdettiin ajamaan.



Kelejä ei voi kehua, välillä tuli lunta ihan sakeanaan, välillä sitten tihkutti vettä. Aikamoisen tummia pilviä oli tuossa viron puoleta siirryttäessä Latvian puolelle. Tuulimyllyt oli ihan siinä rajan tuntumassa. Sitten taas ajeltiin ja ajeltiin, äiti räpsi kuvia vähän sieltä ja täältä. Matka ei onneksi ollut ihan niin pitkä kuin elokuun Liettuan reissu!



Riikassa sitten porhallettiin suoraan näyttelypaikalle kyselemään agikisojen aikatauluja, kun Sanna oli jäänyt niistä paitsi useista kyselyistä huolimatta. Huonoa tuuria oli matkassa, kun saavuttiin puolisen tuntia liian myöhään, eikä Ceni ja Rubi ennättänyt ottaa starttia. Kisa oli cup-muotoinen, ja siksi sitten molemmilla oli huomista varten "taskussa" jo valmiiksi 50 virhepistettä. Ärsytti kovasti! No, hotellille löydettiin aika helposti. Käytiin metsälenkillä ja syötiin massut killalleen ruokaa. Kylläpä maistui! Zafi odottaa, jäiskö multa jämiä. Sitten kelloteltiin Rubin kanssa sängyllä. Ollaan äitin kanssa ihan rakastuttu tuohon sukulaisyttöön <3

 



Sunnuntaina aamusta sitten ajeltiin uudelleen näyttelypaikalle. Meidän kehät oli alkamassa 10.15. Sanna vähän opasti vielä paikan päällä mun esittämistä äitille. Äitiä rupes yht´äkkiä jännittämään! (kummaa, yleensä se ei näistä ressaa...) Mutta uskaltautui kuitenkin kehään mun kanssa. Tuomarin lisäksi oli tuomari- harjoittelja paikalla. Mä esiinnyin ihan ok, vaikka äiti vähän joutui asettelemaan mun jalkojani uudelleen, kun en olis jaksanu keekoilla. Äitin suu meni ihan korviin asti, kun tuomarin sihteeri tuli meidän luokse serti- ja cacib-ruusukkeitten kanssa! No en mää niin noista tajua ja välitä!



Meidän porukalla meni näyttelyt tosi nappiin, Rubi sai exellentin ja tuomari tykästyi Rupsan tempperamenttiin. Tosi hienosti tyttö esiintyi. Mutta erityisesti Zafi oli tuomarin mieleen, ja tuomari huudahti "super bitch!" kun Sahvo oli kehässä. Ei siis jääny paljon arvailujen varaan, kuka olisi tuomarin mielestä kaunein tänään! Zorrazo Juana La Loca sai varacacibin, Rubi (Concurrido Querencia) sai cacibin, joka siirtyi Zafilta (Concurrido Zafiro). Zafi sai sertin. Samalla Zafista leivottiin Liettuan ja Baltian valio samalla. Ceni oli rop-veteraani.  Siirryttiin sitten agikentän reunalle odottelemaan. Meitä käytiin kuvaamassa ja lääppimässä ihan hurjina, kun oltiin paikallisten mielestä ihan outoja koiria. Lisäksi Ceni pääsi videolle, kun Sanna agiverryttelyssä otti tokoliikkeitä. Ihmiset oli tosi kiinnostuneita innokkaasta ja tottelevaisesta koirasta.
Agility meni ihan hyvin, mutta niin paljon ne 50 vp painoi, että palkinnoille ei tälläkertaa ollut asiaa. Ryhmäkehissä Ceni valittiin 12 veteraanien joukosta BIS-4 veteraaniksi. Zafi valikoitui 8-ryhmän koirista RYP-5 sijalle. Iloisin mielin pakattiin tavarat ja lähdettiin autolle. Noilla ihmisillä oli vähäsen vielä puuhasteltavaa, kun auton puskurista oli irronnut semmoinen kuminen lista. No, jos muut naiset käyttää sukkahousujaKaikkeen korjaamiseen, niin koiraihmiset sitten korjaa kaiken hihnoilla :) Varanäyttelyhihna joutui siis sidontavälineeksi, että päästiin jatkamaan matkaa. Päämääränä oli Pärnu. Ei jaksettu nimittäin ajella Tallinnaan saakka ihan suoraa päätä. Kymmenen aikaan illalla oltiin sitten seuraavan majapaikan ovella. Me koirat syötiin ja ruvettiin lepäilemään rankan reissun jälkeen. Kyllä uni maittoi niin meille koirille kuin ihmisillekin! 








Maanantai- aamuna sitten välillä pilkisteli aurinkokin. Ja katsokaas, miten paljon Pärnussa oli jo lunta! Käytiin metsälenkillä ja rannalla semmosella kivalla penkereellä. Tää oli tosi kiva paikka! Sitten kamat taas kasaan. Sanna ja äippä kävi vielä Pärnussa ostoksilla. Sitten käännettiin nokka kohti Tallinnaa ja kotia!
Kotosalla oltiin äitin kanssa joskus kymmenen aikaan illalla. 
Kiitos Sanna kivasta reissusta!!!

■ ylös



9.11. Metsäretkellä
Me käydään tosi useesti metsäretkillä. Tässä ollaan ihan vaan kahden koiran voimin, lisäksi Venla ja äiti. Iltavuorot on siitä kivoja, kun saadaan päivällä touhuta ihan rauhassa. Oli karmeen hämärä päivä, ja kuvia piti ottaa salaman kanssa. Tosi upee-ihana-marraskuu!
Venla löysi kivan vanhan puun, mä silläaikaa piehtaroin itseeni kohtuu kivasti kuusen risuja.

■ ylös



6.11. Ellu: Pellolla kikkailua
Äiti on kuulema alottanu tekeen meille ihan uuden näköisiä nettisivuja, niihin tietty tarvittiin kuvia. Täähän on mulle niiku helppoo, tiedättekös! Olen syntynyt poseeraamaan tällei söpösti. Pojat mennä reuhtoi tuolla jossain silläaikaa, kun minätyttö tein äitille mieliksi ja istuskelin missä asennossa millonkin oli tarvis :) Kattokaa nyt noita tolloja, siellä ne vaan karmeella rähinällä pinkoo! Eikös minussa ole semmoista lumoavaa kauneutta, Love, Ellu <3

■ ylös



5.11. Tytöillä kaveri
Veeran kaveri Sini tuli meille yökylään, pääsiin myös retkelle samana päivänä. Tässä lapset syö eväitä ja me Ellun kanssa vahditaan, ettei vaan mitään mene hukkaan!
Sini heristelee Ellulle vähän sormea, kun se yrittää penkiltä varastaa, hih!

■ ylös



1.11. TYLSÄÄ!
Ei ole koirana kiva olla syksyllä, ei! Tai muuten olisi, mutta noi ihmiset muuttuu ihan vätyksiksi kun pimee tulee. Ja se pimee tulee tosi aikaseen. Sitten piipahdetaan pihassa ja loikoillaan, nääs. 

Pääjehujen esittely