Aamulla herätiin ihan ajoissa ja käytiin pienet lenkit heittämässä leirintäalueen maastoissa. Me jäätiin Tahvon kanssa vielä mökkiin, kun äiti ja Kirsi lähti Riitan ja Elinan kanssa näyttelyyn. Kääkillä oli kehät jo heti aamusta ja noi meni kasaamaan teltan kehän laitaan valmiiksi. Tosi hienosti meni Siirillä ja Jepalla. Siiri sai ERI:n ja Jepa sai ERI:n ja oli sitten VSP--> serti ja FIN MVA!!! Tuossa Siiri sitten poseeraa kauniisti saaliittensa kanssa! Onneksi olkoon vielä kerran Riitta ja Jepa!
Äiti kävi etsiskelemässä Ellun kasvattajaa Kentalan Kirsiä näyttelypaikalta, mutta sai sitten kuulla, ettei Kirsi ollutkaan tullut paikalle. Harmi! Äiti olisi halunnut jutustella pitkästä aikaa Kirsin kanssa.
No, päästiin mekin sitten näyttelypaikalle vihdoin. Auto jäi ihan hirmuisen kauaksi kun jokapaikka oli täpösen täynnä autoja. Näyttelypaikka oli vähän pieni ja hassun mäkinen. Kehiä oli ripoteltu vähän sinne-tänne. Meille olikin Tahvon kanssa varattu häkki missä sitten vieretysten katseltiin maailman menoa. Mun jalka oli vähän parempi, enkä ontunut sitä ollenkaan aamulla. Että pitikin ruveta se vanha murtuma vaivaamaan just näyttelyitten aikaan, äiti kiristeli.
Vesikoiria oli paikalla 11, osa samoja kuin edellisenä päivänä Kouvolassa, osa ihan muita. Tuomarin mukana oli myös kaksi tuomariharjoittelijaa, eli kähmijöitä oli parhaillaan kolmekin jokaisella koiralla. Kaikki koirat myös mitattiin. Mä polleilin ja keekoilin urakalla kaikille tytöille. Onnistuin sitten ihan hyvin kehässäkin, kun tuomari ojensi vaaleanpunaisen nauhan äipälle. Ja äiti virnuili tyytyväisyyttään. Tässä välissä sitten hoitelin suhteita. Hyppäsin yhden vesikoirista kiinnostuneen naisen syliin paijattavaksi, hehe! Se siitä perrojen pidättyvyydestä, hih! Tahvo sai myös vaaleanpunaisen nauhan. Paras uroskehässä sitten tuomari seisotti meitä ikuisuuden. Tuskastuin ihan ja läpsin äitiä välillä tassulla. Kyllästytti jo! Painoin päälläni äitin kättä että sen voimat ehtyisi, tepastelin välillä ja sitten asentoa taas paranneltiin. Huh! Tää ei ole kivaa enää... Olin sitten pu4. Tahvo oli pu1 ja roppikehässä oli vsp, lisäksi sai sertin. Eli Tahvolla meni upeesti tää näyttely! Taisi niistä meidän porukkatreeneistä olla aika tavalla hyötyä kun Tahvo käyttäytyi nyt niin mallikkaasti, onneksi olkoon Tahvo ja Kirsi!!!

Kaikki Heinolan kehäkuvat: Pekka Siponius Kiitos!!

Lähdettiin porukalla näyttelyviikonloppuun. Mukana oli Riitta ja Elina Jepa+ Siiri kääpiöpinsereiden kanssa ja toi mun Tahvokamu ja Kirsi meidän lisäksi. Auto oli ihan täynnä tavaraa, onneksi oli kattoboksi. Eka mentiin Kouvolaan. Mulla oli vähän huonoa tuuria ollut jo edellisenä iltana, onnuin taas etujalkaani. Äitiä harmitti.... onnuin sitten pikkuisen myös kehässä. Muuten esiinnyin reippaasti, kuten kuvista näkyy. Tuomari ei tykännyt minusta yhtään, katseli tympeänä vaan katoksestaan. Tulokseksi sain vain H:n, äitiä harmitti sekin kovasti. Oli niin hölmistynty että unohti ottaa kuvia lauantaipäivänä. Tahvo sai EH:n. Eli ei mitään sen kummempaa tänään.
Ajeltiin illaksi sitten Heinolaan leirintäalueelle odottelemaan seuraavaa näyttelypäivää. Tavattiin Heinolassa mun mummoni Zarza ja ihqu Anda. Käytiin koko poppoolla heidän kotonaan kahvittelemassa ja juttelemassa mukavia. Kiitos kovasti Sappiinalle kestityksestä! Illalla sitten käytiin pisuttelemassa ja lopulta nukkumaan...

Nämä kuvat on ottanut Tiina Toikka, kiitos!! 

Oltiin äitin kummitytön Riinan mökillä. Huisin hauskaa, kun pääsi vähän kahlailemaan ja juoksentelemaan tyttöjen kanssa pitkin pihoja! Venla ui vaatteet päällä ihan vahingossa, hih! Tytöt kiipeili puussa ja leikki mitä lie. Kunhan vähän riehuskelin seassa ja norkoilin iltapalapöydän ääressä.  Noi ihmiset jutteli suut vaahdossa. Oli mulla sukelluslelukin mukana, mutta en naamaa syvemmälle laittanu päätä. Keksin että tassulla saan poimittua matalalta näppärästi lelun...

21.8. Haavereita

Tulimpahan vaan sanomaan, että taas paukkui. Pää nimittäin. Juoksin Kessun kanssa pihalla ihan täyttäpäätä. Tuli mattoteline vastaan. Nyt on sitten silmän alla pipi. Ei kovin iso, mutta pipikuteskii. Äiti sanoi että oli onni, että teline on semmonen irrallinen, eikä maahan juntattu...
Samalla tuli sitten pinnipakko. Pitää lopetella, lähetään kohta rauniotreeneihin! Yepppeeeee!!

19.8. Paukkutreeniä

Hehheee, pääsin taas sorvin ääreen! WUF vaan! Mua valmennetaan tulevaa sorsanmetsästystä varten. Haaveissa olis niiku päästä sorsametälle kohtsilleen mukaan. No sitten toi äippä muisti, että "....pitää-sitä-paukkuihin-hyvänenaika....
nyt-mieluiten-heti-totuttaa...." No ladattiin sitten ekaks starttipistooli ja sillä sitten pätkäyteltiin. Ekaks mä olin pihalla äitin kanssa pallolla leikkimässä ja pellolla paukkui. Emmää-siitä-mitään. Sitten navetan nurkalla paukkui... emmäää-siitäkään-mitään. No sitten pätkähteli lähimmillään 5 m musta. Siis olisko mun pitäny jotain niiku tehdä. Kerran katoin iskää, että mee helvettiin mun palloleikkien tieltä siitä paukuttelemasta. Emmää ymmärrä minkä takia tätä pitää reenata. Ihan tyhmää. No, sai ainakin pallolla leikkiä. Seuraavaks sitten harjotellaan piekkarilla ja lopuksi sitten kaivellaan haulikko esiin. Äiti sanoo, että pitää olla hyvät pinnit siellä sorsanhaussa. Tää tukka on taas koko ajan silmillä. Oishan se noloo, jos jäis se sorsa huomaamatta ja iskä joutuis itte uimaan saaliinsa, heh! Voi että istun muuten kuvassa tosi hienosti polvet notkallaan...pläääh..... 

17.8. Kessun agitreenit

Terveee! Pakko sysätä toi pikkuveikka pois, että pääsee muutkin tarinoimaan. Mulla oli agiharkat. Toi äiti on vähän kämmäilly mun ohjauksessa eikä se rapakuntoinen oikeen meinaa jaksaa juosta tarpeeksi vauhdikkaasti. Toi äiti vähän on yrmynä, kun mulla on vähän vauhti laskenu agissa. Noh, kuka sitä kesällä jaksaa riehuskella, kun pitää varata voimia syksyn hirvestykseen! Viimeksi meillä meni harkat ihan lössöksi. No nyt meni pikkusen paremmin. Tanja piiskasi äitiä hommiin ja jotenkin se sitten sai jotain kipinää siihen ja muutama tähtihetkikin koettiin, eli edettiin vauhdilla ja ohjaus oli kunnossa. Kattokaas kun mä olen vähän semmoinen, että lähden herkästi haahuilemaan pitkin rataa, jos koko ajan ei ole hyvä kontakti päällä. Ja jos ei käskytä kunnolla, en viitti hypätä, vaan viskon sitten rimoja. Sitten jos äiti hiljentää, hiljennän sitten määkin. Äiti sanoo mua mustaks hevoseks, oikee fiuri. Tosin sitten se naureskelee, kun otan rennosti ja nukun auton vierellä kun toiset harkkaa. Hauks... Muutamia kuvia tuli treeneistä, kiitos vaan Kirsille kuvauksista... tää tarinointi väsyttää... taidan mennä koisimaan.

Kiitos!!!

Kuva: Kirsi Luukkonen 

16.8. Riekkumista ja märkää-mätsäriä

Käytiin Tahvon kaa riekkuun taas Vuoksen varrella, ihan kuin jokapäivä on tehty. Kirsi otti musta tommosen kuvan, heh, näytän yksisilmäiseltä pimahtaneelta koiralta! Kiitos kuvasta Kirsi!
Illalla sitten käytiin mätsärissä. Karmee kaatosade. Me oltiin ihan tosi märkiä kaikki. Lapsi-koirakehässä olin Veeran kanssa ja tultiin kolmanneksi. Tälläkertaa olikin aika vaativa kehä, kun piti tosi kauan seisoa paikallaan! Äiti kehui että Veera osasi esittää mua jo tosi hyvin. Äitin kanssa sitten tultiin sinisten II. Äiti ei uskaltanu kaivaa kameraa esiin, kun se olis kastunu.

13.8. Aholapäiväää!

Olipa hassu päivä tämmöinen Aholan kyläpäivä! Me lähdettiin tosta meiltä autolla ja ajettiin ihan pikkusen matkaa seurojen talolle. Kummaa, yleensä tähän kävellään! Kuulema keli oli vähän sellainen, että vettä saattoi tulla niskaan ihan millon vaan. Lapsille (ja mulle) oli tehty peikkometsä. Siellä oli kaneja, kanoja, kissanpoikasia ja lammas. Sitten oli semmoinen joku kysymyspolku ja kivenmaalausta. Äitiä kiinnosti siis vain mun ja lampaan vertailut. Sitten kun meitä Sulo-lampaan ja mun kanssa tunnusteli vierekkäin, niin ihan samalta me tunnuttiin. Äiti sanoi että se lampaan karva olis tarvinnu kyllä vähän turkinhuoltoa, sen teki mieli selvittää vähän niitä lampaan takkuja :D
Arvatkaas kuka oli lasten suosikki!!! No mä tietenkin! Toi poika halusi mun kanssa samaan kuvaan ja mikäs siinä, osaanhan mä poseerata. Rapsuttelijoita ja taputtelijoita riitti loppujen lopuksi niin paljon että ihan kyllästytti ne jatkuvasti lääppivät pikkukädet. Kierreltiin vähän myyntikojuja. Aikuisetkin halusi koittaa lampaan näköistä koiraa ja kyllä ne oli hämmästyneitä. Yhdellä kojun rouvalla oli kotona lampaita ja sehän vasta kummastunut oli kun mä tallustin paikalle. Syötiin lettuja ja makkaraa, kahvia hörppäistin ja jutusteltiin. Siinähän sitä olikin. Illalla oli sitten iltamat ja noi ihmiset lähti sitten seurojentalolle laittaan jalalla koreesti. Loppujenlopuksi mummu tuli tyttöjen kanssa kotiin ja noi muut painatti vielä kaupunkiin eikä ne tullu ennen kuin aamuyöllä pois. Oikeen koreesti bussikuljetus oli niillä ollu keskustaan.

12.8. Kävelyllä ja kuvaussessioita

Pääsin kokoviikkoiseen tapaan kävelemään Tahvon kanssa, mutta nyt suureksi riemuksi joukkoon liittyi Tahvon "systeri" vehnis Juli! No mähän tietty rakastuin jälleen. Äiti huokaili ja puisteli päätään. Ihan mahoton kuulema olen tyttöjen perään. Äiti oottaa että aikuistuisin ja rauhoittuisin. Se uhkaili jollain tosi pelottavallakin asialla, jos ei järki päähän kasva... HUI! en edes uskalla kertoo millaisella operaatiolla se mua pelotteli! Sanoin että soitan kyllä Sannalle jos tommosista vielä puhutaan :(

10.8. Sieniharkkoja

Päivällä remuttiin pellolla ja tässä sitten ollaan kaikki samalla myyränkololla. Tälläi veikeesti pyllyt pystyssä. 

9.8. Lenkkeilyä ja uintia

Tytöt Veera ja Venla käy uimakoulua parin viikon ajan. Mikä parasta; mä pääsen aina Tahvo-kamuni kanssa leikkimaan! WOW! Upeeta! Me ollaan lenkkeilty Vuoksen varressa lähinnä. Eli siis uimaan on päästy melkein joka päivä. Tossa vuoksella on myös aika paljon sorsia. Äitiä korventaa kun mä vähän maistelen niitä sorsien jätöksiä. Sitten tekis mieli lähtee ajaan niitä sorsia takaa. Ihan vähän äiti usuttaa ;)

6.-8.8. Liettuan reissu Baltian voittajanäyttelyyn 

Totuttuun tapaan tässä Gösta, moroo! Äitin jonkun höyrähdyksen takia lähdettiin karmeen pitkälle matkalle, nimittäin Liettuan Trakaihin näyttelyyn. Plääh, keekoilua tuolla ältsyn kaukana, ei houkuttelevaa! No Joo. Käytiin perjantaina koukkaamassa viiden aikaan Anda-tyttönen mukaan matkaan. Reissusta tuli siis hetkessä tosi kiva! Anda kyydissä huristeltiin sitten Halkialle mun kotikenneliin. Tytöt pisti mun maihin heti, ne on aikas napakkoja tyttöjä nääs. Sitten ne antoi mun olla, sain siis rauhassa keskittyä Andan vokotteluun <3 

No välillä ne sitten komenteli mua, ja kun toiset oli iltapalalla, nousin ihan salaa keittiön penkille ja verhon alta salaa kurkistelin ruokatilannetta. Eikä ne tytötkään mua varmana huomannu... Lähdöt tuli kun kipusin pöydälle. Valvottiin ältsyn myöhään ja herättiin sitten tosi aikaseen lauantaina. 

Mä olin Zafin kans auton takana, Anda ja Nefi oli sitten isossa häkissä kahdestaan. Tässä kuvassa sitten ollaankin jo laivalla. Mää luulin että pääsen sinne taksfriihin ostoksille äipän kanssa, mutta tänne ne mun jätti sitten ihan koko laivamatkan ajaksi. Suomenlahti ylittyi muuten reilussa tunnissa. Tallinnan puolella sitten etsittiin bensa-asema ja tankattiin tankki piripintaan polttoainetta. Noi kävi myös kaupassa ostoksilla, enimmäkseen evästäydennyksiä ja sain mäkin vähän lisämuonitusta kun kuivamuona on huonosti maistunut. Kranttuilin siis. Sanna huomautti äipälle että olen liian laihassa kunnossa ja joudun siis lihotuskuurille.

Jonkin aikaa kun pyörittiin Tallinnassa (pisut + ihmisten sapuskat) ja ajettiin Ekan rajanylityspaikan ylitte alkoi sataan ihan kauheesti. Sitä sadetta sitten kesti koko ajan ja koko ajan. Matka oli tosi pitkä ja aika paljon noita tietöitä oli ja jouduttiin odotteleen ajovuoroo. Meille lisäiltiin välillä vettä häkkeihin. Ihan hyvin me viihdyttiin. Nukuttiin toisin sanoen melkein koko ajan.

Pihaistutuksiin ja viihtyvyyteen ei ole paljoo kiinnitetty huomioo. Nää talot ei kuulema ole pahimmasta eikä parhaimmasta päästä.

Sitten vihdoin tultiin hotelliin, kello oli jo jotain kymmenen maissa. Vähän mua väsytti. Anda meni sänkyyn nukkumaan, kun mä yölläkin sitä pikkasen vokottelin.

Tossa alla sitten näkyy kun mä pääsin juniorihandler- kisaan. Tyttö on paikallinen Liettualainen. Sen tytön sisko kävi kysymässä mua äitiltä ja äiti antoi luvan. Sitä tyttöö jännitti aika peijakkaasti ja unohti vähän äitin antamia neuvoja.
No sitten mä pääsin vähän "niskan päälle" ja riepotin tyttöö. Pyörin ja vaihdoin asentoo. Sijoitusta ei siis tullu ollenkaan. Tyttöö harmitti kovasti. Äitin mielestä se kuitenkin esitti mua hienosti.

Zafi pääsi sitten ryp-kehään. Siellä oli muuten tuomarina se sama ukkeli, joka oli juniorhandler- tuomarina. Se ei paljon turrikkakarvoihin katsonut, eli ei menestystä sitten sen enempää. Äiti halusi vielä Andasta poseerauskuvia, kyllä se on sitten nätti tyttö!

Heti kun äitin loma starttasi, startattiin mekin. Lähdettiin Pieksämäelle hakeen mummun passia, se kun oli lähdössä Prahan reissuun. Tommosia prinsessoja löytyi sitten Naarajärveltä, hih!

Lähdettiin myös Uuraisille äitin veljen luo. Siellä on se pikkuihminen Sofia. Siellä oli muuten kaks karmeen vihaista kissaa, ne meinas käydä mun kimppuuni. Siinä olikin äitillä hommaa, kun se hätyytteli vuoroin mua ja vuoroin kisuja. Meillä oli sitten ulkoiluvuorot, voitteko kuvitella! 

Kun sitten tultiin Uuraisilta pois, me käytiin kurkistaan mun frendiä Hexiä. Vähän mä polleilin ja yritin alistaa Hexiä. Olin tosi ÄIJÄ!! Äiti sitten pikkusen joutui mua komentamaan. No oikei oikei... osattiin me ihan hienostikin leikkiä. Äiti puhui vaan suu vaahdossa, eikä muistanu ottaa yhtään kuvaa niistä meidän paineista. Pah.

Sitten oltiin yksi yö Naarajärvellä ja ajeltiin kotio odottamaan Liettuan reissulle lähtöö..

Venla Sofia ja mä.

Pallo vai dami...dami vai pallo?? Dami lentää veteen ja se on siksi kiva lelu... pallo on muuten ihan huippu... hmmmm...