Uusin kirjoitukseni aina ylimmäisenä

31.7. Se on sitten äitin viimonen työpäivä ennen lomaa. Pakattiin tavaroita valmiiksi, kun huomenna karautetaan kohti keskistä suomee! Miia kävi kerään meidän metiköstä vattuja ja Riina leikki sen aikaa tyttöjen kanssa. Karmee vipinä....

No niin. Tässä oli sitten tämä mun oma päiväkirja!! Oli tosi hauska kirjotella teille näitä juttuja. Ja erityiskiva oli, kun tuli niin paljon positiivista palautetta. Kuulema sellaset ihmiset jotka on mut tavannu ihan livenä on huomannu, että nää jutut on tosiaan tullu mun päästäni ja monen mielestä osaankin melkein puhua, hihiii! Eikös ole aika hauska juttu! Vähän kaihosin mielin nyt jätän tämän päiväkirjani. Nyt siirrytään sitten tuonne haukahdusten puolelle, tosin nyt ollaan hetki reissussa, mutta kamera laulaa kovasti missä ikinä kuljetaankin. Ehkä muutaman sanasen saatan joskus sanoa sielläkin....Perästä kuuluu! Riehutaan kun tavataan!!

30.7. Pääsin äitin mukana töihin. Ältsyn mukavaa! Siellä oli äitin työkaveri Ulla, joka on iiiihan koirahullu. Niillä on kotona Roti-rottweiler. Se paijas ja lahjoi minuu, riehui pikkuisen ja mä yritin nikkaista sitä kankusta. Sitten näytin sille vähän pomppuja, hyppelin melkein sen pään korkeudelle ja Ulla ihan pikkusen taisi hirvittää. Järsin puruluuta, siankorvaa ja kerjäsin noitten eväitä. Leikin leluilla ja sitten nukuinkin vähäsen. Pakotin ihmiset kävelylle mun kanssa myös. Illalla myöhään sitten tultiin vasta kotiin. Olin aika railakas vielä kotonakin...

29.7. Oltiin mökillä. Mä pääsin vihdoin polskimaan ja hain palloo sekä damia monta kertaa vedestä. Äiti yritti saada mua hyppäämään laiturilta, mutta en kyllä uskaltanu! Mieli teki ja marmatin kovaan ääneen. Kiersin sitten rannan kautta karmeella kyydillä, heh! No tuo äiti kyllä sanoi, ettei uiminen näyttäny väsyttävän mua yhtään, ihan samanlainen pomppija olin sen uinnin jälkeenkin! Muutenkin tuo kertyny virtanen pistää vipinää kinttuihin. Siitähän se äiti tykkää kun riehuskelen hihnassa. 

26.7. Muutaman sadepäivän jälkeen tänään sitten jaksoi aurinkokin paistella. Äippä lähti vatukkoon kykkimään. Se otti peruskiukkuisen vaan mukaan, mä jouduin kököttämään narussa pihalla. Huutava vääryyys!! Siellä se kingi sitten oli istuskellu tärkeenä kannonnokassa ja vahtasi vattuja. Hänen korkeutensa ei siis itte voi puskasta niitä ottaa, vaan kädestä pitää syöttää, huoooh. Ällööö! Äiti sanoo, että sillä on viimenen työviikko ennen lomaa, mutta se joutuu nyt oleen viikonlopunkin töissä. Lohdutukseksi kuulin, että ens viikon alusta pääsen treffaamaan kamuani Hexiä! JEEEE! Tosin mä en saa riehua, eli en kyllä tiedä mitä muuta sitä vois tehdä....

24.7. Mä karkasin vähän riehumaan pellolle. Noi kun luuli että saavat mun pysymään aisoissa ihan ilman hihnoja, heh! Kävin kaikki Kessun jäljet nuuskuttelemassa ja riehuin minkä ennätin. Noh, tulihan se jalka sitten pipiseksi siitä riekkumisesta. Nyt sitten hihnahoitoa vaan luvassa, pläääh....

 
Jiihaaaa! Perro vapaana! Pikku ojatkin hypätään liiotellusi... kivaaaa!!!
Tän riehunnan jälkeen tuli sitten hihnakomennus. Vielä kolme pitkää viikkoo hihnassa kävelyä...

23.7. Kun vieraat lähti ja oli hetken rauhallisempaa, saatiin sitten mummu tänne meille taas kyläilemään. Vähän tepasteltiin metsässä, kurkisteltiin mustikoita ja kanttarelleja. Mutta ei me mitään löydetty, mustikoita just sen verran, että vähän ämpärin pohjalla pyöriskeli. Sitten alkoikin sataa vettä ja noi kaksjalkaiset on sille kelille vähän herkkiä. Joten käännyttiin sitten takas. Mulla alkaa olla virtasta puserossa, kun riehumiset on kiellettyjä. Pikkasen sinkoilin metässä äitin huudoista huolimatta. 
Tätä päiväkirjaa jatketaan nyt vielä toistaiseksi tämmöisessa muodossa, ennen kuin tuo äiti ahkeroituu ja aloittaa vähän toisenlaisen systeemin.

20.7. Meillä on vieraita. Pappa tuli poppoineen meille. Karmee meiniki, mutta makupaloja tippuu ahkeraan. Siinä tärkeimmät, hih! 

Pellolla on taas kiva kulkee, kun heinät on niitetty.
Poseeraan vähän äitin mieliksi, pikkusen kuitenkin hiiviskelen....

19.7. Käytiin sitten lekurissa. Mun oma lääkärini Marjukka oli lomalla, ja siellä oli paikalla joku sijainen. Se tutkiskeli, käänteli ja väänteli mun kinttua. Äiti sanoi että hänen mielestään aristelen vähän tassua. Sitten mulle laitettiin semmoinen juttu, että päässä sumeni. Äiti kertoi että uinahdin hetkeksi. Sitten ne oli raahannu mun taas kerran semmosen valovehkeen alle. Molemmista etutassuista räppäistiin kuvat. Sieltähän se vika sitten löytyi, ihan pikkiriikkinen pisaran muotoinen siru oli murtunut irti varvasluusta. Pah. Kuukaus taas sairaslomaa, kahteen viikkoon ei saada edes käydä polskimassa, ja kaikennäköinen riehuminen on sitten kiellettyä. Grrrrrrrrrrrrrrr.....

17.7. Tiedättekös mikä päivä tänään on? No ihan tasan vuosi sitten muutin tänne kotiini! Ja samalla aloitin tämän päiväkirjani kirjoittamisen ja jos joku on ollu tosi ahkera, niin on voinut lukee yli 150 päivän kertomukset täältä sivuiltani! Huh, olen ollu kyllä aika ahkera! Ihan pienen kiitoksen anstaitsee kyllä tuo äippäkin, joka on sihteerinänin jaksanut toimia näin monta kertaa! Nyt meillä on mietinnässä jotain uutta, kun tämä päiväkirjajuttu alkaa olla jo melkein kaikkien perrojen sivuilla, ehkä me aloitamme taas jonkun uuden muiden sivuille leviävän buumin :D 
Mutta ei, me lähdetään kohta uimaan, nähdään!

16.7. Voi rähmä! Mä satutin taas jalkani. Siis tää ei oikeesti voi olla totta. Kessun kanssa vedettiin oikeen kunnon riehumiset pihalla ja sitten Kessu niinku jotenkin nappasi minuu niskanahasta kiinni kovassa vauhdissa ja heitti hienolla heitolla mut nurin. Sitten se vielä itte röhnäsi mun päälle. Taas sitten se sama jalka. Pah. Äiti otti karmeita kierroksia ja meinas nylkee Kessun. Se kiljui pää punasena ettei keretty kuin yhtiin harkkoihin ja taas on kinttu kipeenä! Nyt sitten heti maanantaina varataan aika lekuriin ja tutkitaan että mikä siihen kinttuun taas sattui.

12.7. Kuumaaa! Helle pitää hyvin otteessaan, ja ollaan vietetty vähän hiljaiseloa. Äiti ei raaski touhottaa meidän kanssa ettei me väsähdetä lopullisesti. Me ollaankin ihan äitin kanssa kotona, muut ihmiset on jossain reissussa. Äiti sai urotekonsa hoidettua loppuun, se nimittäin halusi trimmata Ellun nyt jostain mielenhäiriöstä johtuen ihan itse. No, sitten puolivälissä sitä rupesi jo kyllästyttämään ja jätti homman kesken. Tänään sitten otti itseään niskasta kiinni ja hoiteli nyppimiset loppuun. Manasi että oli unohtanut miten työlästä se on! Lähdettiin iltakävelylle vasta yhdeksän jälkeen, sillon on vähän viileempi. 
Kun ollaan äitin kanssa keskenään kotona, saadaan vähän erikoisoikeuksia, mä saan tulla äitin sängyn viereen nukkumaan, välillä käyn vieressäkin. Äiti soitti mun lonkkakuvatulokset kennelliitosta, ne voi käydä kurkistamassa suku-sivulta.

Käytiin tutustumassa Astan ja Lempin koirahoitolaan. Kivalta näytti!

11.7. Kipaistiin Tahvon luo kyläilemään. Kirsi tarvitsi pieniä neuvoja Tahviksen nettisivujen tekoon, ja vietiin kuvia, kun toi äippä sählää ton kameran kanssa joka paikassa. Tahvo oli aikas jurrikka tuulella, eikä tykänny kun tulin käymään. Se purrasi ja turrasi. Katsoin parhaimmaksi pitää vähän matalampaa profiilia, ettei tule rähinä. Iltasella sitten mentiin agitreeneihin. Oli aika vähän poppoota, kun oli niin kuuma. Äiti siinä pehmeellä kentällä juostessaan sitten reväytti reisilihaksensa ja sitten vielä myöhemmin otti kunnon röhnät kun ohjasi minuu renkaalle. Aikas törttö! Sen pitää varmaan vaihtaa tokoon, kun ei sen roppa kestä tällästä nopsaa poikaa, hih!

10.7. Kyllä äipälle aamulla uni maistui, se oli käväissyt kesäkadulla vielä yölläkin, ihme hommaa. Yläkerran portti oli unohtunu auki ja kävin ehkä sata kertaa herättämässä. Sitten sillä meni hermo ja se tuli alakerran sohvalle loikoilemaan ja mää ramppasin pihalla. Raaps raaaaps ovea mennen tullen, ja palvelu pelaa! Lähdettiin äitin töihin kävellen. Loistavaa, siis lämpömittarit hehkuttaa tosi kuumaa keliä ja me lähdetään lampsimaan pitkin asfalttiteitä. Hei haloo... Sainkin kylmän suihkun niskaani ennen lähtöä. No joo, ei siellä sitten niin kauheen kuuma tullukaan, kun oli mukavasti välietappeja missä pysähdellä. Polskautin uimaan mutaiseen Lampsii-jokeen, haettiin juomista lähikaupasta ja sitten kaupungissa polskuttelin vielä Vuoksessa. Vetelin oikeen kunnon kaarrokset siellä Vuoksella, äiti huhuili jo vähän perääni, että se joki vie Venäjälle, tulehan jo takasin, hihi! Siellä äitin töissä olin sitten vaan muutaman tunnin. Jätin äitin sinne naputteleen ja mä lähdin mökille iskän, Kessun ja Ellun kanssa. Kessu loiskautti vauhdilla laiturilta veteen ja veteli saaren ympäriuintia sorsaemon perässä. Vitja se sorsa pisutti sitä rakkia linssiin, hehee! Mä en viittiny mennä, kun sillä sorsaemolla on vähän patoutuneita tunteita mua kohtaan...

9.7. Kyllä oli eilen muuten hulinaa tuolla keskustassa. Joku orkka veteli jazzia ja poppoota ihan karmeesti. Kuumakin oli, onneksi pääsin Vuokseen uimaan ennen keskustaan menoa. Tytöt leikki semmosissa leikkihärveleissä ja me vaan äitin kanssa istuttiin. Mä herätin vähän ihmetystä ihmisissä, kyselivät kovasti että mikä se tommonen lampaan näköinen koira on :D Joku ulkomaan ihminen taisi luulla minuu lagotoksi kun kyseli että olenko italialainen koira. Rupesi tulemaan ihan karmeen kuuma ja me siirryttiin leikkipuistoon vähän puitten varjoon jatkamaan puuhasteluja. Kahlasin suihkulähteessä. Käytiin mäkkärin terassilla ottamassa juominkeja ja sitten kotia kohti. Loppupäivä menikin sitten loikoillessa. Tytöt lähti Pieksämäelle, eli ilta olikin sitten normaalia rauhallisempi. 

Oujee, rrrrakastan shelttejä! Tässä vähän polleilen Lempille. 
Lempin mielestä olen vaan mitätön gigolo, hyh.

8.7. Töttörööö! Se on määäää täällä taas :D Onkin tässä päässy yllättäen vierähtämään viikko, jos vähän toistakin etten ole tarinoinu. Se on tää kesäpojan meiniki vähän sellasta joo. Helteet on pysytelly täällä suunnalla sitkeesti. Ihan ok musta, kun ei tuo helle niiin hirveesti mua haittaa. On tää vaalee turkki kuulkaas aika hyvä juttu päivää paistetellessa! 
Me ollaan käyty uimassa tosi paljon. Mä olen kuin höyryjuna vedessä, mennä puuskutan karmeeta vauhtia edes takasin. Mökillä onnistuin muuten siinä uiskennellessa erottamaan sorsaemon laumasta yhden poikasen ja aattelin pistellä sen lihoiksi. No mitäs noi ihmiset sitten... karmee kaakatus! Siinä ne metelöi samaa tahtia sen emosorsan kanssa. Jooooopa jooo. Harmi kun äippä oli töissä, se olis ehkä pitäny mun puolia. Sen siittä saa kun yrittää sapuskaa hommata perheelle. PAH. Se emosorsa oli kyllä vähän pelottava, kun se meinas käydä silmille siellä vedessä. Jouduin tyytymään semmoiseen vesinoutopalloon. Haeskelin sitä sitten ja pisutin iskää linssiin. Siis niiku sillai etten tuonu sitä palloo, vaan vedätin sitä pitkin tantereita, hahaa!
Tossa sitten yks kaunis päivä harjottelin sukeltamista. Aika helppoo. Hain keppiä sillai syvältä, en tosin pohjasta asti vielä. Eka en ihan ymmärtäny mistä oli kyse, mutta sitten tassulla koetin keppiä äitin kädessä ja molskautin sinne veteen. Siis niiku kokonaan. Kolmesti lumpsautin itteni huppeluksiin. Vielä en uskalla laiturilta loiskauttaa syvälle. Vähän juhannuksena sillai matalalle pompsauttelin vaan.

Sen jälkeen että olen sorsakoira, musta on sitten tullu ihan oikee hirvikoira. Kyllä, se on totta. Tossa alkuviikosta hirvi oli helteestä pää sekasin ja keskellä päivää eksyi meidän navetan taa hortoilemaan. Kessuhan äkkäs sen heti ja karmeella kaahaamisella painatti sinne haukkumaan. Mää siinä sitten perään. Vähän kattelin että mikä on homman nimi ja Kessu kun siinä haukku sen hirven edessä nii päätin ottaa opikseni. Oli aika polleeta meitsi, siinä hirven edessä louskutettiin porukalla! Hirvellä vaan silmä pyöri päässä, hehee! Iskä tuli sitten sinne ja hihkaisi meille. Tässä vaiheesssa hirvi, kannoillaan Kessu, karauttivat mettään. Minäpoika kiltisti tepsuttelin kotipihalle polleilemaan. Kessu löytyi sitten myöhemmin tuolta tienposkesta hortoilemasta, taisi se kanttura karata siltäkin.

Tänään lähdetään ihmettelemään IBBF-katua, täällä on Imatra Big Band Festarit. Noi ihmiset on pyöriny siellä jatkuvasti. Tänään mä pääsen mukaan. Moro!

Veeran kanssa mätsärissä Pikkasen Veera yrittää jo opetella takajalkojen asettelua. Juoksemisessa nyt tottelen jo vähän paremmin, enkä riepota tyttörukkaa pitkin kehää :) 

 
Äitin kanssa mätsärikehässä. Tämän kuvan on ottanut Veera