Uusin kirjoitukseni aina ylimmäisenä

24.4. Tottisreenit. Käytiin hakeen mun paras kamu Tahvo mukaan reenilöihin. Taas saatiin ihan hirmu paljon kaikkia uusia juttuja ja kotiläksyjä. Aivan mahtava kouluttaja, sanoi äiti. Semmoinen kouluttaja on hyvä, joka selvästi tietää mitä tekee ja perustelee vielä miksi joku kannattaa opettaa niiku just sillä hänen tavallaan. Eli kun äippä kyseli, tuli napakka vastaus heti! Ou Jee, äitin silmät paloi innosta, tää on kivaa... 
Äiti ilmoitti mut muuten pentukurssille (pah, emmää-mikään-kakara-ole) se alkaa sitten reilun viikon päästä. Sitä on kaksi kertaa viikossa ja tutustutaan kaikkeen kivaan mitä tuo pk-puoli pitää sisällään. Ja jotain ihan perusjuttuja mistä toi äippä on ihan pihalla.
Hei, päiväkirja hiljenee viikoksi, ollaan reissussa akselilla savo-keskisuomi. Nähdään!

23.4. Olinkin äitin kanssa töissä. Ensin me käytiin kiertelemässä pitkin kaupunkia sinne tänne. Yksi meidän vakkaripaikka on Vuoksen varren kävelytie, siellä käydään katsastamassa sorsia. Wuf.... Niitä olis tarkoitus niinkun tulevana syksynä sitten noutaa vedestä. Eli pitäis ruveta harjoittelemaan pyssyn pauketta tässä koht puoliin. Siihen sorsastushommaan ei äippä tule ollenkaan mukaan, se on iskän ja mun privaatti hommia. 
Töissä oli ihan mukavaa: söin puruluuta ja etsiskelin makupaloja. Vähän leikin pallolla. Välillä sitten pääsin pihalle pyörähtämään. Kaikista parasta on kun siellä pääsee rapsuteltavaksi. Vähän yritin äitin työkavereitten syliinkin punkea, mutta ne ei sitten niin kauheesti siitä innostuneet. Huomenna on äitillä viimeinen työpäivä ennen lomaa. Ja maanantaina startataan Pieksämäelle... 

21.4. Ja lumentuloon ei näytä tulevan loppua! Voi peijjooni, tänään piti lähtee äipän kanssa kaupunkiin vähän pyörähtämään ja tokoilemaan, mutta mönkään meni. Teillä on niin paljon lunta, ettei äippä uskalla kesärenkailla lähtee liikkeelle. Pah. Tulikin sitten ihan kotopäivä tästä.
Eli kotiharjoituksia taas.... aijuu on mul sentään uusi narupallo, ettei tää nyt ihan tylsäksi mene. 
Äiti uhkasi vaihdattaa kohta talvirenkaat takas, koska ensi maanantaina lähdetään reissuun Pieksämäelle. Voi että en jaksasi odottaa kun käydään ensi viikolla tapaamassa Sulo-serkkuanikin. Siitä onkin jo jonkin aikaa kun on viimeksi nähty. Ja kamuni Hexin luona pitäisi myös pyörähtää, lomaviikko alkaa kulostaa jo aikas lupaavalta! Paistais ny se aurinko oikeen kunnolla...

Wuff... ruopaisen lumet metikköön että ropisee...

20.4. No joo... Siis piti tulla kesä, mutta arvaattekos mitä! Kun mä porhalsin aamupisuille pihalle nii taivaalta satoi solkenaan lunta. Siis välillä se sade oli niin tihiää ettei meinannu eteensä nähdä! Äiti vähän vedätti meidän peltolenkkiä kun se säätiedotuksesta näki, että kohta selkiää. No niihän sitten kävikin ja lumet alkoi sulaa melko nopeesti pois. Mulla on tänään ihan riekkumispäivä. Jotenkin toi lumentulo sai pään sekaisin ja oon riehunu ja rellestäny pihalla korvat lepattaen. Uskalsin härnätä peräti Elluakin...hih! Äitillä oli kamera mukana ja sillä on kuulema joku kuvasarja siitä kun nuolen lailla sujahtelen Ellun ympärillä... Katotaas jos se saisi ihan tänne asti niitä laitettua. Vähän on tylsän näkönen tää mun päivyri, kun ei ole kuvia...

19.4. Kessulla on kevättä rinnassa. Äipällä palaa käpy sen kanssa. Kattokaas kun se karkaa ihan silmän räpäyksessa hajujen perään. Huonohan sille on meteliä pitää, kun sehän tavallaan tekee niin kuin sen pitäisikin sitten metällä tehdä. Ajoitus on nyt vaan vähän pielessä Kessulla... Äippä on uhannut ottaa hihnan mukaan peltolenkillekin tuon menohaluja hillitsemään.  Meiksi on ollut ihan kilttiä poikaa tässä tänään, äiti on käyttänyt naksua apuna tuohon mun vähän ailahtelevaan kuulooni. Nyt sitten olen vähän paremmin muistanu kuunnella...

 

No voi nolouksen munaus... äiti sai otettua musta tämmöisen jurrituskuvan....
Kun en halunnut istua ja sitä vaadittiin niin jurritan... Toinen kuva sitten on kun minua sanotaan lampaan näköiseksi, laitettiin sitten niskaan oikee lampaan talja...

18.4. Meillä oli vapaapäivä tänäänkin. Veera oli eskarissa ja Venla kerhossa niin äitillä oli ihan vapaata aikaa. Heti porhallettiin agikentälle koko lauma. Äippis teki semmoisia harjoituksia neljällä hypyllä, kepeillä ja renkalla. 
Se on muuten ihan tollon näköistä kun se itsekseen tuolla pyörii esteiden välissä ja olevinaan ohjaa koiraa, hihiiii! Ellu pääsi ekana näyttämään taitojaan. Sellaisissa helpoissa jutuissa (missä ei tarvitse kauheesti sinne tänne suuntaa vaihtaen hyppiä) kiukkupakki menee hienosti. Se turkki leiskuen mennä tohotti äipän kanssa. Täytyy sanoo että Ellu on 100% renkaan suorittaja ja kepit se mennä huiski hienosti. Kessu näytti vähän vielä renkaalla epäröivän. Kepeillä Keissillä on kiire ja se on ruvennut vähän oikomaan sieltä täältä. Kotireeniä Kessulle.
Sitten äiti madalsi hypyt minulle sopiviksi ja pääsin näyttämään taitojani semmoisessa neljän hypyn pyörityksessä. Vähän vaikee selittää, mutta sillai että välillä mentiin esteiden välistä ja vaihdettiin puolta....hmmmm. Äiti oli vähän hölmönä kun minä olin koirista se, joka suoritti jutut kaikista parhaiten.  Noh, ehkä asiaan vaikutti myös se, että minun rimat oli aikas matalalla. Minä sain muuten saalistaa narupalloa. Kessulla vähän mielenkiinto meinasi loppua. Se sai välillä palkaksi riepottaa rättiä, että niinkuin saalistusmeinigillä siihen sai tulta hierottua. Kepit meni meitsillä hyvin, samoin rengas. Tosin niitä minä harjoittelen ihan yksittäisinä esteinä.

17.4. Tottisreenit. Tänään olikin vähä enemmän porukkaa paikalla ja me oltiin äipän kanssa semmoisessa junnualoittelijoiden ryhmässä. Meitä oli viisi koirakkoa ryhmässä kaiken kaikkiaan. Kouluttaja oli kyllä aika pitkäpinnainen. Meinasin nimittäin äippää jo vähän purra takapuolesta kun se kyseli koko ajan ihan tyhmiä kysymyksiä siltä kouluttajalta. Siis kauheen noloo. Se kouluttaja vaan ihan sitkeesti jaksoi vastailla äipälle. Äippis selitteli että haluaa oppia tekemään asiat oikein ja kun tietää, niin ei sitten tietämättömyyttään enää opeta väärin.
Meillä oli ihan semmoisia perusjuttuja, sivullemenoa, istumista, seuraamista ja maahanmenoa. Ollaan palattu niinku pari askelta taaksepäin että me opittais kaikki jutut ihan just oikein eikä enää vähän sinnepäin, hih. Äippä oli tosi tyytyväinen minuun (no mikäs ihme se sitten on) olin kuuliainen ja tarkka poika. Minua sanottiin rauhalliseksi ja kuuliaiseksi pojaksi. Vilkaisin äippään ja sanoin jotta siitäs sait! Mun vieressä puuhasteli semmoinen ihana sakemannityttö, ja äiti oli tyytyväinen kun tälläkertaa hommat onnistui tytöistä huolimatta hyvällä kontaktilla. 
Naksu on sitten hieno juttu, kattokaas kun heti tiedän milloin joku juttu menee oikein! 
Sain osakseni vähän ihmettelyä ja lääppimistä kun porukkaa tuli katsomaan että mikä ötökkä toi on. Otin huomiot tyynen rauhallisesti vastaan, ehkä nyt vähän ylpistyin... 

16.4. Käytiin esteiden siirtotalkoissa. Joo-o, se on kesä nyt. Varma kesän merkki on siirtotalkoot kun agihalli tyhjennetään ja esteet siirretään ulkokentälle. Aikas paljon tuli ihmisiä pakkaamaan pakettiautoihin ja peräkärryihin romppeita. Veera oli minun hoitajanani matkassa. Vähän pääsin irrallani temmeltämään, mutta äippä sanoi että olen vähän niinkuin tiellä ja Veera vei minut kävelylle. Sitten siellä kentällä tapasin Gere-sheltin ja pistettiin vähän leikkien! Gere oli vähän epis kun se kipaisi minuu karkuun aina oman autonsa luo, josta heti minulle ärjyi kaksi kauhean kovaäänistä belkkaria...hui! Kotona sitten nautiskellaan ihanasta auringonpaisteesta, hei taidankin mennä takaisin Ellun ja Kessun kanssa kaivelemaan myyränkoloja, hei taas hetkeksi!

15.4. Naksuttimella on sitten naksuteltu ja äippis sanoo, että olen kovasti oppinut juttuja. Ehkä vähän kuulokin on parantunut, emmääätiiä. Noh, okei myönnetään, että olen vähän paremmin kuunnellut eikä noita totaalisia kuurouskohtauksia ole tullu niin paljoo. No ei ton äitinkään kuulo mikään paras mahdollinen ole, siis se ei kuule yhtään kun vingun ja vikisen sille. Siis yritän herättää sitä vaikka sohvalta HALOO!!! Onko siellä ketään! Sitten kun se ei vinkumisella siitä nouse nöyrästi minua palvelemaan niin vähän haukun myös. Kukahan tässä nyt kuulonhuoltoon joutaa?

13.4. Vitsit että toi äippis on ällö. Se haukkuu mua murkkuilijaksi ja jäärikseksi. Mussa on kuulema molemmat: turilas ja jäärä. Toisekseen se pitää itseään jonain helkkarin liiderinä. Se tohisee jostain johtajuus-harjoituksista ja kaikesta muusta semmoisesta. Kun mä olen kuulema ruvennut niin tottelemattomaksi... ja pah. 
Ainii, tiedättekös mikä on naksu? No se on semmoinen kiva naksaus joka tietää herkkupaloja! On toi äippä siis jotain hyvääkin keksinyt ja onnistui tuon naksun kanssa herättämään vähän mun mielenkiintoani tottelemiseen...heh....

Tässä tullaan porukalla postinhausta... ihan pikkuisen härnään Ellua... Toisessa sitten pingon pellolla edestakaisin. On niiku kevättä rinnassa ja vauhti sen mukaista ;)

10.4. Käytiin Helsingissä. Iskä kävi ostamassa pakurin ja me äitin kanssa lähdettiin kyytiin että saataisiin tuo oma auto ajettua kotiin. No me äipän kanssa sitten tehtiinkin kyläilykäynti tonne kotikenneliin. Käytiin morjestamassa Sannaa ja Raimoa, niistä koirista sitten puhumattakaan. Vähän ensin säikähdin, kun vastassa oli hirmuinen haukku-lauma tyttöjä. Pakko myöntää että pikkuisen pakitin... (ja ette kerro kellekään!). Siellä oli myös käymässä Bonachon Anda, ihana tytsy, jolla on tainnut olla juoksut joskus vähän aikaa sitten. Olen siitä ihan varma, se tuoksui niin valtavan hyvälle. Nefi joutui olemaan jossain takahuoneessa koska sillä oli ne. Yritin kovasti vikitellä Andaa, mutta se tytsy ei kauheesti lämmennyt näille yrityksille ja Sanna vielä pilasi kaiken kertomalla, että me ollaan sukulaisia. HÖH! Noh, kauheen kauan ei keretty turinoimaan kun Raimo vei sitten meidät ihan Helsingin keskustaan missä iskä odotteli uuden pakurin kanssa ja me äipän kanssa ajettiin meidän farkku sieltä kotiin. Tosi kivaa peräkkäinajoa!

9.4. Voi että viikko on mennyt hujauksessa! Semmoista puuhastelua on ollut vaikkas mitä. Ulkona on tohotettu ja kaupungissakin käyty. Mutta tänään käytiin ihan ekoissa tottis-harkoissa! Jos toko-puolella oli kauheen paljon koiria ja kouluttajalla ei ollu aikaa, niin nyt oli toisin! Meitä oli kaksi koirakkoa ja yksi kouluttaja. Siis tosi tehokasta, huokaili äiti! Se nyt innostui sitten, ettäs tiedätte. Se meidän kouluttaja kertoili ihan alusta asti kaikkee mitä pitää ottaa huomioon ja ihan pieniä juttuja meidän piti sitten tehdä. Se toinen koira oli sitten jo aika pitkällä, kun se puuhasteli jo sun vaikka mitä. Ihan innolla nyt odotellaan ensi viikkoa, ja uusia treenejä. Tapasin iiiihanan tytön, 10 kk:n ikäisen Sara-saksanpaimenkoiran. Ihastuin niin että äippä sanoi silmieni pullistuneen päässä. Se on nyt sitten sitä aikaa ja ikää, että tämmöisillä junnupojilla menöö päät sekaisin!

6.4. Tää on kyllä väärin! Äippä oli koko keskiviikon aamusta pitkälle iltaan kiertelemässä joitakin mätsäripalkintoja. Siis senhän piti viettää koko lomaviikko mun kanssa, mutta ei, se vaan istui autossa ja kierteli pitkin imatralaisia liikkeitä puhua-papattamassa ja pyytämässä palkintoja. Täällä sitä vaan sohvaperunana joutui joku olemaan. Pottuna oleskelussa en ole parhaimmillani. Kostin äipälle ja salaa toin kaksi keppiä sisälle pihalta. Nikersin sitten koko huushollin täyteen tikkuja, hah! Siitäs sait!

5.4. Veera oli eskarissa ja Venla kerhossa aamupäivän. Kotosalla pyöriskeltiin taas vähän pitkin metsitä ja muuta sellaista. Äippä herätteli vähän tottisliikkeitä eloon pääkopassani, ja totesi että hyvin ovat siellä pysyneet, vaikka tässä ihan pientä pätkää on kotiharjoittelussa ollutkin. Sunnuntaina mennään sitten ihan tosissaan tottiskentälle, saas nähdä mitä siitä tulee!
Illalla äippä viritteli takapihalle kepit, kokonaista kuusi kappaletta silla vinoon. Ja semmoisesta vanhasta hyllynpäädystä kehitteli pikkukeinun. Eli nyt sitten harjoitellaan agia vähän myös kotona. Keinua en ollutkaan koskaan ennen mennyt, toi pikkukeinu oli siis aikas helppo! Meiltä jäi noitten kehä-keekoilujen takia agialkeiskurssista muutamia käyntejä käymättä, mutta äiti sanoo, että ei se haittaa, kun päästään ittekin reenailemaan ihan mielin määrin. Torstaina sitten mennään halliin ihan oikeille esteille harjoittelemaan. Mulla on tosin vieläkin kiellettyjä A-este ja ihan matalia hyppyjä pääsen vaan muutaman hyppäämään... pah. 

4.4. Äitillä alkoi viikon loma. Eli kivaa puuhaa on luvassa tälläviikolla. Tänään meillä oli treffit Tahvon kanssa sillä aikaa kun Veera oli tanssikoulussa. Me käytiin kiertämässä semmoinen pururata, ei kauheen pitkälle ennätetty, kun tuo tanssi kestää vain n. 45 min. Oli kivaa! Äitin mielestä ei ollut niin kivaa kun tällä reissulla sitten opin merkkailemaan. Onhan tuo kinttu noussut jo vähän aikaa, mutta nyt sitten älysin sen pisun ruikkimisen joka paikkaan. Se onkin ihmeellisen mukavaa puuhaa! Ruikki sinne ruikki tänne, wau!
Sattui tänään myös pieni tapaturmakin. Kun me Kessun kanssa leikittiin sisällä niin vähän vahingossa törmättiin Elluun. Noh, peruskiukkuinen käräytti proppunsa siinä sekunnin murto-osassa ja tuli sitten rähisten komenteleman meitä. Kessua korvensi se rähinä ja se pikkuisen rähähteli takasin. Hampaat kalahtivat yhteen siinä rähähdellessä ja sitten äiti tulikin paikalle konahtamaan, että sisällä ei rähistä. Kessu oli jotenkin kurjan näköinen ja äippä tuli tutkailemaan että onkos tullu pipiä. No voi peijjooni, kessun etuylähammas oli katkennut.... Meillä eletään siis harvahampaitten aikaa... 

3.4. Täällä oli agikisat ja me äipän kanssa mentiin katsomaan miten seurakavereille käy. Tapasin siellä myös lappeenrantalaisen perro neidon Vina de Valdeperaleksen. Oi hän olisi ollut minun mielestäni niiiin kiva neito, mutta sieltä vastaukseksi sain vain murinaa ja ärinää. No ei se mun vauhtiini mitenkään vaikuttanut, haastoin leikkiin murinoista välittämättä. 
Ja olihan siellä Tahvokin paikalla ja mikä iloisin juttu, kun Tahvo ja Kirsi vetäisivät ekan nollansa ja maxi-1 luokan voiton!!! Onneksi olkoon kamulle!! Muutenkin seuralla meni hienosti, mini-1 luokassa kaksoisvoitto ja sitten tuo Tahvon ja Kirsin voitto.
Paljon muitakin tuttuja oli paikalla, ärtsyjä tyttöjä paljon joilta sain vähän nenilleni, ne ei oikeen ollu kiinnostuneet tämmöisestä juniori-hurmuripojasta! Ihme homma! Taas illalla äipän piti vielä raahautua töihin.

2.4. Me oltiin kaikki äipän työpaikan järjestämässä pilkkikisoissa. Kessu oli tilattu sinne vetämään pulkalla lapsia ja mä olin ihan niinku seurapoikana mukana. Tytöt oli innoissaan pilkkimässä "virvettimellä" (hih, näin Venla sanoi). Kessu pääsi tällä kertaa aika vähällä, kun ei kovin montaa kiekkaa tarvinnut kiertää ja silti se sai ruhtinaallisesti makkaraa palkaksi!
No mä tapasin siellä sitten vähän kamuja, tuon äitin pomon koirat kerrynterrieri ja airedale olivat paikalla ja pikkuisen nuuskuteltiin. Noh, terrierimäiseen tapaan ne piti vähän samaa jurputusta kuin toi meitin peruskiukkuinen, hih! Sitten nuuskuttelin myös sellaisen aikas ison rottweiler pojan Rotin kanssa. Se oli niin mahtava ilmestys, että viskasin hänen eteensä selälleen, ettei tulisi epäselvyyksiä, kuka on bossi... Kerrassaan kiva päivä. Äiti joutu sitten illalla vielä töihin.