.........................     ..........................     ..........................

Päiväkirja

Huhtikuu 20. 2008 Kotikaupunkikisat meni mukavasti, satsina sama kuin Pieksun kisoissa, eli ekasta nolla, tosin tänään pokattiin palkinto kolmospallilta. Gösta ei ollut yhtä säpäkkä kuin Pieksämäellä, eli ihan sitä normivauhtia ei nyt menty. Ekalla radalla kolahti kolme rimaa, mutta onneksi ne ei sitten tippuneetkaan. Puomi, joka oli toiseksi viimeinen este, himmasin alakontaktille vauhdin ihan kävelyksi, eli pientä varmistelua alkoi olla ilmassa, josko ne rimat ei tippuneetkaan... Eli siinä kyllä suttaantui aikaa ihan turhan paljon. Tokalla radalla hylky, Gösta karkasi taas lähdöstä, mutta olin kyllä jo oikealla paikalla, mutta vähän meni pasmat sekaisin ja yksi takaa-kiertohyppy meni pitkäksi (eli koira kävi A:n huulilla kääntymässä). Sitten se hylkykohta, kaksi U-putkea oli vierekkäin ja koira piti viedä keskimmäiseen putkensuuhun. Tutustuessa jo katsoin ettei vastakättä parane siinä käyttää. Noh. Päätin sitten panikoida sitä väärää putkea ja kaivoin vastakäden kuitenkin esiin. Koira otti siis tietysti väärän pään putkesta. Pah. Loppurata hyvällä asenteella ja virheettömästi loppuun (vai hyppäsikö se A:lta, en muista) kepeille tuli siitä putkisössimisestä vaikeampi lähetys kuin piti, mutta koira toimi unelman hienosti, haki kepit upeesti ja kesti hyvin niin takaaleikkauksen kuin rankan vedätyksenkin. Tämän päivän saldoon olen ihan tosi tyytyväinen, vaikkei koirasta ihan sitä parasta saanutkaan irti.

Meillä kävi myös vieraita, espves Pingo kävi ilahduttamassa meidän viikonloppua laumalaisten Japi & Tina russeleitten kanssa. Gösta oli ihan lovena Tinaan, ja pörisi koko viikonlopun niin Pingolle kuin Japillekin. Huoh. Tuualle kiitos Göstan selkälihasten kuntoonlaittamisesta :) Kuvassa komeilee Pingo.

Keskiviikkona pyörähdettiin myös Janita Leinosen koulutuksessa (Kiitos koulutuksen järkkäämisestä Sanna!!!). Oli ihan älyttömän vaikeita juttuja. Alku rataan tutustuessa jo mielessä kävi ajatus, että miksi ihmeessä olen itseni tänne saanut? Mutta Janita on kyllä todella ammattitaitoinen kouluttaja. Koulutuksessa opittiin paljon uusia juttuja, jos edes 20% siitä tiedosta saisi hyötykäyttöön. Rata pätkittiin pienempiin eriin ja jokaiseen pätkään meidän piti miettiä 5 erilaista vientiä. Tuottipa tuskaa ja pään raapimista. Harjoiteltiin uusia ohjaustyylejä, flippiä ja saksalaista käännöstä, näin muunmuassa. Monet ohjaustyylit mitkä ei itselle tullut ollenkaan mieleen sopi meille kuin nyrkki silmään. Olen itsestäni ihan erittäin ylpeä kun sain uudet ohjaustyylit onnistumaan radalle.
Sannan Rubi ja Deli oli ihan uskomattoman taitavia! Mitähän tuosta Delistä vielä tulee?

Huhtikuu 13. 2008 Pieksämäen startit 12.4. Nyt oli taas vähän syytä hymyyn. Pieksämäellä käytiin starttaamassa kahdella agilityradalla. Paikalla oli mukavasti vesikoiria, ElastinenEnomiesMacMakkonen, Myrtti-Pyrtti, Ruusa-sisko ja Usva. Olipa hienoa nähdä niin monta perroa samoissa kisoissa. Ikävä kyllä meidän kaikkien radat oli sen verran perätysten, että ainoastaan Makkosen yksi rata ennätettiin nähdä.
Ensimmäinen rata oli itseasiassa ihan perusrata, ei mitään ihmeellisen vaikeaa, eikä muutakaan kovin kummallista. Sisko-Ruusan äippä Marikalla oli meidän rada videolla ja pikaiseen kurkistettiin miltä näytti. Ihan just sitä mitä itsekin huomasin, pari isoa kaarrosta joissa koiralla ei ollut mikään paras mahdollinen vauhti päällä. Pikkuisen turhaa haukkumista taas ilmassa. Yksi rima kolahti ja puomin nousukontakti oli melko niukka. Maalissa vähän toivoin nollaa, mutta en uskaltanut olla ihan varma ennen kuin tulosliuskat tulivat näytille. Nollahan se sieltä tuli ja 31 kilpailijan joukosta sija 7.! Meidän toinen SM-0. Korjattavaa olis taas löytynyt kyllä muutakin, mutta lupaan itselleni, että en pui. Pitää oppia ottamaan ilo irti onnistumisista, tuskin sitä täydellistä rataa kuitenkaan koskaan teen!

Seuraavan radan välillä käytiin sitten sukulais-perrjoen kanssa kävelemässä. Gösta oli niin lovena ihan kaikkiin ;) sen verran, että tässä hihnan toisessa päässä oli hermo kireellä. Uhkailin kassienpoistolla.

Toinen rata oli v-a-i-k-e-a. Ihan oikeesti pari hankalaa kohtaa ja yksi vaikea. Pitää piirtää tää rata paperille ja viedä joskus treeneihin. Tutustumisesta tullessa en todellakaan ollut 100% varma miten koiraa radalla vien, ja se on jo aika p-ska juttu. Tämä tuomari tykkää nähtävästi kovasti takaakierto-hypyistä, koska miulle jäi sellainen maku, että joka toinen hyppy mentiin takaa. Ja sillai kivasti just putken huulilta pyöräyttäen.
Ensimmäisestä onnistumiseta vielä vähän euforisessa onnentilassa en sitten saanut oikeen sitä terävyyttä ohjaamiseeni alusta asti. Gösta varasti nousemalla ylös ja hiipimällä ekalle esteelle. Peijakas, en edes palauttanut koiraa! Eli saatiin eka rima alas. Plääh. Alku meni sitten ihan suunnitellusti ja sain koiran peräti A:n alla olevaan putkeen ilman ihmeempää temppuilua (jesh, A-hullu koira) Koira haki todella hienosti kepit, vähän itse taisin kiirehtiä lopusta kun Gösta jätti viimeisen kepin kiertämättä (mitä se ei kyllä yleensä tee). Huomasin virheen mutta koska vitonen oli jo alla, en edes viitsinyt korjata ja samalla muuttaa suunniteltua ohjaamista seuraavalle "takaa"-hypylle. Sössittiin by the way se vaikee kohta. Koira oli kyllä hienosti kuulolla, kunhan itse saisi ohjauksen kohdilleen! Loppurata sitten läskiksi, pasmat sekaisin, saatiin lentokeinua yms aikaiseksi kun en käskyttänyt enää kunnolla. Yöks. Kamalaa menoa. Hatunnosto kaikille 0-kerholaisille, tämä rata vaati kyllä jo taitoa!
Ensi viikolla käväistään Janitan opissa, sitten sunnuntaina Imatran kisoissa kaksi starttia.

Huhtikuu 7. 2008 Kouvolan kisat 30.3. ei ollut sitten "ihan" samanlaista onnea kuin edelliset startit Lappeessa
Tällä kertaa ekalta radalta napsittiin ratavirheitä 15. Kaksi rimaa tuli alas kun koira räyhäsi miulle melkein koko radan ajan. Ehkäpä siihen räyhäilyyn olis syytä etsiskellä omasta ohjauksesta. Lisäksi tein ihan kamalan surkean kepeillelähetyksen. Vartalo ja käsi oli kuulema osoittanut suoraan A:lle, eli ei liene ihmekään kun koira sinkautti suoraan sinne kun A on koiralle muutenkin lempparieste. Aikaa tuhraantui sitten koiran takaisinkiljuntaan ja uudelleen kepeille lähetykseen. Pah. Eli maaliin 15 ratavirheen kanssa ja aikasakkoja saatiin 2,71 sekunnin verran. Puomin alakontakti oli niin hilkku, että minä tuomarina olisin siitä kyllä lisävitosen antanut.
Toinen rata sitten. Onnistuin säheltämään melko radan alkuvaiheessa, este nro 5 oli putki jonne piti kääntyä hypyltä 180 astetta. Käskytys oli auttamatta myöhässä ja koira sinkosi eteenpäin aivan liian pitkälle. Sieltä sitten kun koira kääntyi ja lukittautui putkeen lähdin jostain peijakkaan syystä pinkomaan hädissäni rataa eteenpäin. Huoooh...
Ja tuliko estekäskyä? Näytinkö koiralle edes sitä estettä minkä halusin sen suorittaa? No en ja en. Tuliko se ohi? No tuli. Otinko huonosti haltuun sitten esteen ohituksen jäkeen? Joop. Menikö se sitten hypyn väärältä puolelta. Juuh.
Eli hylky. Tämä tietysi alkoi korventaa omaa kaalia ihan älyttömästi, ihan totaalisen hölmöjä aloittelijan virheitä! Terästäydyin ja vein koiran loppuradan hyvällä asenteella, selvästi käskyttäen, kokeilin paria juttua pienellä riskillä mitä en ilman hylkyä uskaltaisi tehdä. Kontaktit toimi 100% loistavasti. Tuon vapautumisen kun joskus saisi ihan sellaiselle ei-hylkyiselle radalle ;)
Eli pikkuisen saatoin itselleni antaa anteeksi sähellykset, kun ymmärsin ottaa loppuradasta sitten irti sen mitä siitä sai. Koira luuli tietysti kaiken menneen nappiin, sillehän ei virhettä saa näyttää. Peijakas kun saisi videokameran kuntoon...
Ilmoittauduin Pieksämäen ja Imatran kisoihin.
Muitten sivut työllistää nyt niin kovasti, etten ole näitä omia taas ennättänyt tehdä yhtään. Toivottavasti tässä parin kuukauden sisällä saan projektit sille mallille, että pääsen vihdoin näitten sivujen kimppuun.

Maaliskuu 10. 2008 Vieläkin vähän leijutaan ilmassa :) Eiliset agilitykisat meni kaikin puolin nappiin. Eli "saaliina" ensimmäinen SM-0 ja vieläpä palkintopallipaikka!
Eka rata meni kivasti, tälläkertaa jännitys häipyi humahtaen juuri ennen omaa suoritusta. Eli pysyin tosi hyvin suunnitelmassa, koira oli mukavasti kuulolla ja itse en paljoa ennättänyt sössimään. Tottakai paranneltavaa olis ollu tässäkin radassa, mutta tälläkertaa en edes aio ruotia! Viime vuoden kehnon kolmosluokan alotuksen jälkeen nollatulos maistui niiiiiiiiin makealta! Kruunaus oli tosiaan tuo kolmossija.
Hypäri alkoi huonommin, en arvannut, että koira sujahtaa niin lujaa alun hypyn, ja otin koiran väärällä kädellä vastaan (eli siis kroppa osoitteli ihan minne sattuu). Gösta suihkasi kymmenen metrin päähän. Miun kroppa osoitti suoraan U-putken mutkaan, ja Gösta oletti että hänen pitää etsiä sokean putken suuta. Sain huudettua tietysti koiran pois, mutta kallisarvoisia sekunteja kului! Ihmeen hyvin sain rytmistä kiinni, ja jälleen kerran pitäydyin ratasuunnitelmassa tarkasti. Vähän liikaa varmistelin keppien vierellä, alun töppäilyjen jälkeen olis pitänyt raapia aikaa pois ihan niin monesta kohdasta kuin mahdollista! Maaliin tultiin taas 0 ratavirheellä, mutta alun suihkautus kulutti aikaa liikaa, joten lopputulos oli 1,5 sek yliaikaa. Pahkeinen! Tuplanollat oli tarjotimella, mutta en näköjään halunnut ottaa niitä vastaan.
Niin tyytyväinen olen kuitenkin päivän saldoon, etten nyt niin kauheasti ole edes tuota kämmiä harmitellut. Pitää ottaa ilo irti onnistumisista.

Kuvan kävin nappaamassa Anne Lindin nettialbumista kiitooos!!

Maaliskuu 2. 2008 Talviloman rippeitä viedään. Näyttää jo vähän paremmalta tyttöjen suhteen. Oma olo heittelehtii terveestä kuumeiseksi. Ihan totaalisesti ei ole onneksi kuitenkaan sairaus iskenyt.
Torstaina meillä kävi ihania vieraita! Göstan poika Pepe Lahdesta kävi morjestamassa meitä omistajineen. Kyllä täytyy olla noitten pentujen luonteisiin tyytyväinen. Pusujen ja pesujen jälkeen kahviteltiin ja katseltiin miten hienosti Pepe sopeutui meidän koiralaumaan. Käytiin agihallillakin vähän treenailemassa.
Henni ja Pepe on käyneet alkeiskurssin ja nyt treenailevat kerran viikossa lisäoppia. Hyvältähän se heidän meno näytti.
Nyt pidetään peukkuja, että Pepen porukka lähtisi reissunpäälle kesällä, ja me saataisiin Pepe ainakin viikoksi hoitoon.

Ja sitten tähän viikonloppuun. Meitä oli agiseurassa kouluttamassa Mikkelistä Krista Rapo. Hän piti meille ensin pariin otteeseen lihastreeniä ja sitten kolmannella kerralla mentiinkin halliin ja pyörittiin päät pyörällä koirien kanssa radalla. Lauantain treenit meni ihan mukavasti. Sunnuntaina sitten väännettiin ja käännettiin sen verran vaikeita askelkuvioita, ettei tämä vanha kanttura yksinkertaisesti taipunut/ ennättänyt/ ymmärtänyt kaikista edes ideaa xD Välillä meinasi käpy palaa totaalisesti oman kropan kanssa. Koirahan taas teki ja toimi ihan just niin kuin sitä ohjasin. Luojan lykky oli "Jaakotus", se on niin looginen ja passeli pyörähdys meille.
Kokonaisuudessaan treenit oli ihan erilaista ohjaamista mihin meillä on totuttu. Eli niin tarkkaa esteelle sijoittumista ei ole varmaan meillä koskaan ennen harjoiteltu! Tämän treenin jälkeen tunnustan oman radanlukutaidon olevan jotakin siellä nollan paikkeilla. Huoh. Masentaa... Sorry Gösta kun olet kiviriipaksesi saanut tollon ohjaajan!
Ainut onni taitaa olla ohjaajan itsepäinen luonne, periksi ei anneta, peijakas... kyllä se vanhakin oppii, kun saa ensin pari vuotta treenata, hehe ;)

Kuvassa Gösta on käynyt turkinajelussa. Koska sen korvat kutisee kovasti ajelun jälkeen, olen lyhentänyt niitä nyt parina ajelukertana saksilla. Kuvan korvia on saksittu ihan pikkuisen. Tulos oli sitten niin hauska, että karvakorva-saluki-lookki on saanut pysyä toistaiseksi.

Helmikuu 26. 2008 Talviloma alkoi vähän huonommissa merkeissä kuin odoteltiin. Veera sai liikkeellä olevan ilkeän flunssa-viiruksen jo viime viikon torstaina. Perjantaina kuume kiri jo 39,7. Viikonloppu meni lääkitessä ja niistäessä. Mummu tuli Pieksämäeltä Imatralle talviloman viettoon. Kelit on suosineet, aurinko on paistanut jo monena päivänä. Yöpakkaset on saaneet hangen pinnan mukavasti kovettumaan ja vuoden ensimmäisistä hankiaisista on ainakin koirat ottaneet kaiken irti! Kessu ja Gösta pinkovat hulluina edestakaisin :) Ellu viihtyy hetken poikien perässä, sitä ei teinimäinen höröily kiinnosta, ennemminkin ärsyttää.
Kuvia on tullut näpättyä ihan liian vähän, muutamia kuitenkin. Lisäsin pari kuukauden kuviin.
Meidän oma latu on jäänyt virallisen ladun alle. Harmittaa, kymmeneen vuoteen ei latu ole kulkenut siitä kohtaa mihin omani olen tehnyt... Nyt meidät on pussitettu ikävästi kahdella ladulla. Eli hiihtäminen on nyt paljon vaikeampaa, kun koirat tietysti sinkoaa mieluiten sinne missä ovat tottuneet juoksemaan. Äh. Kukahan keksi sen miun ladun ja hurautti latukoneella siitä?

Käytiin Imatran Puutarhanystävien luennolla kärhöistä, eli nostatettiin mukavasti puutarhakuumeilua kevääseen. Lumen alla odottelee yksi aloiteltu kukkapenkki ja paperilla suunniteltuna monta muuta. Pää on täynnä kivoja ideoita pihan laittoon, saas nähdä miten monta niistä tulee toteutettua. Suunnitteilla olis avata oma puutarhasivu, vähän blogityyppinen.

Maanantaina sitten sairastui Venlakin. Apteekissa tulee käytyä useammin kuin ruokakaupassa ;)
Ma aamulla kävin Rajavaellus-tallilla kahden tunnin maastovaelluksella. Hepat oli tosi reippaalla tuulella. Ravatessa Maikki tarjosi laukkaa koko ajan, yritti kiskoa lisää ohjaa. Takana Sonja tarjoili pukkilaukkaa. Metsäkone aiheutti pientä säätöä, Sonja säikähti, rynni Maikin ohi, joka tietysti sävähti ja rynni itsekin vauhtiin. Nopeasti saatiin kuitenkin hepat hallintaan ja matka jatkui normaaliin tapaan. Koiranpentu kuumeen lisänä tyttöjen kanssa ihan pikkuisen kuumeillaan omasta hepasta. Olishan se ihana, mutta samalla työläs ja kallis. Eli tyytyväisenä käydään vielä Niinan ihanilla hepoilla ratsastelemassa.
Rajavaelluksen sivut löytyy www.rajavaellus.com osoitteesta.

Tänään pyörähdetään Lappeenrannassa kaupoilla, ainakin puutarhaliikkeiden kevään ekat jutut pitää katsastaa.
Joskohan jossain vaiheessa saisi nämä sivut vihdoin tehtyä loppuun?

Helmikuu 17. 2008 Eilen saikin pitkästä aikaa ihan kunnon rääkkiä. Olemme saaneet Krista Ravon Mikkelistä nyt kahdesti pitämään agilityseuralaisille lihastreenejä. Eilen teemana oli lähinnä se, että saataisiin meidät oppimaan eri lihasryhmien treenausta oikein. Molemmilla kerroilla on myös lihasten lämmittely ja loppuvenyttelyt tehty huolella. Puskimme innokkaina koulun liikuntasalille yhdentoista aikaan aamusta ja pois lähdettiin joskus puoli kolmen aikaan. Täytyy todeta, että meillä on kyllä tosi mukava treeniporukka, ja koutsilla oli riittävän pitkä pinna opettaa välillä silmät vesissä nauravaa naisporukkaa :D
Jos tästä nyt saisi säännöllisesti kokoontuvan porukan treenailemaan.

Tänään olisi tarkoitus lähteä Veeran ja Göstan kanssa tuohon nurkille Aholan seurojentalon pihaan harjoittelemaan juniorihandler-juttuja. Lisäksi luvassa on taas vähän pidempää hiihtolenkkiä, jahka lumisade hiukan hellittää. Saas nähdä miten rento hiihto onnistuu "vähän" kipeytyneillä lihaksilla!

Harmi kun eilen jäi kamera kotiin, keli oli aivan upea, hanki kantoi pellolla ja aurinko paistoi...

Helmikuu 10. 2008 Koko viikonloppu menikin agility-ympyröissä. Olin Lappeenrannassa koulutusohjaaja II-kurssilla.
Viikonloppu oli kyllä melkoisen antoisa! Vetäjänä toimi Marja Lahikainen Mikkelistä, ja täytyy sanoa, että Marjalla nämä asiat on kyllä upeesti hanskassa. Mielenkiinto pysyi kympillä mukana niin lauantain teoriaosuudella kuin sunnuntain käytännössäkin, vaikka molempina päivinä ahkeroitiin melkein 8 tuntia.
Erityisesti sunnuntain käytännönosuus oli hieno kokemus. 4-hengen porukassa tehtiin agility harjoitukset (meillä kolmelle melko eritasoiselle koirakolle). Muut kurssilaiset sitten arvostelivat lähestulkoon kaiken mitä koulutettaville sanoit tai jätit sanomatta, kommentit saatiin luonnollisesti myös kouluttajaltamme.
Samalla tavalla sai sitten silmä kovana ja korva tarkkana kuunnella muiden vetämiä koulutuksia.
En muista näin opettavaisella kurssilla ennen olleeni. Kauheesti ei tullut uutta ja mullistavaa tietoa, mutta paras oppi oli eväät oman koulutustyylin parantamiseen, ja kurssi myös vahvisti entisiä näkemyksiäni. Nyt varmasti niitä tuo entistä varmemmin esille omassa kouluttamisessa. Uusia ohjaustyylejä pitää nyt itsekseen harjoitella, ennen kuin niitä voi tuoda koulutettaville näytille ;)
Tunnelma kurssilla oli rennon leppoista, oli mielenkiintoista keskustella eri seurojen ihmisten kanssa, kun tälläisiä tapahtumia olisi useemminkin!

Helmikuu 7. 2008 Lähdin aamulla innokkaana koirien kanssa hiihtämään, mutta pettymys oli iso, kun luiston kanssa oli vähän niin ja näin. Hangen päällä oli vetinen kerros ja tunne oli vähän kuin siirapissa olis hiihdellyt (lunta kun vihdoin ja viimein on hiihtämisen verran). Pitäisköhän syyttää voitelua, tai pikemminkin sen puutetta ;) Miun sukset on voideltu viimeksi noin 7 vuotta sitten, haha!
Venla jäi katsomaan sillä aikaa elokuvia.
Koirat oli ihan rättiväsyneitä kotiin tullessa, ja miullakin hiki virtasi kelin jäljiltä. Muutamia kuvia tuli räpsittyä myös. Fiilari niissä on vähän "synkähkö", usvainen ja hämärä. Laitoin sitten tuon kynttiläkuvan, siitä kun tulee ihan eri tunnelmat.
Agitreenit jäi tänään väliin, mikä tietysti harmittaa. Pitänee ainakin kepit tökätä huomenna pihalle pystyyn että jotain tulee treenattua. Kessu on nyt aktiivisesti ollu treeneissä mukana, joskohan sen kanssa käväisisin kisoissa tänä kesänä!
Venla on tänään jo ihan terveen oloinen. Ruoka on maistunut ja touhu alkaa olla normia. Huomenna siis töihin ja kouluun.
Lauantaina ja sunnuntaina olenkin Lappeenrannassa agilityn koulutusohjaaja II-kurssilla. Ykkösen kävin jo ajat sitten, mutta kakkosen järjestämistä täällä suunnassa on odoteltu jo monta vuotta. Toivottavasti sieltä jää jotain hyödyllistä matkaan...

Helmikuu 6. 2008 Eilen vietettiin Kessun 5v synttäreitä! Noh, meillä oli ratsastustunti ja muutenkin se ilta taisi mennä ohi ilman sen isompia juhlia... :/ Onnittelut kuitenkin puolen vuosikymmenen täyttymisestä Kessulle!

Tänään sitten alkoikin päivä vähän huonommin, Venlalle iski vatsatauti ja joutui tulemaan kotiin kesken koulupäivän. Mie sitten olen tehnyt vähän uusia sivuja, kun ei oikeen tästä kotoa pysty kovin kauas lähtemään. Katsotaan millainen olo tytöllä huomenna on, jos parempi, niin sitten perjantaiksi takaisin kouluun ja töihin.

Vähän haluaisin kommentteja sivuista, onko rakenne hankala? Löytyykö helposti linkit bannerista koirien omille sivustoille, vai kiertääkö kaikki etusivun kautta...

Jahka tässä pikkuhiljaa ennätän, tarkoitus olisi julkaista vanhat haukahdukset myös sivuille takaisin niissä on kuitenkin niin paljon kuvia, etten halua kokonaan sitä isoa työtä heittää "kovalevyn nurkkaan" unohduksiin. Yritän pähkäillä mahdollisimman helppoa keinoa saada vanhat jutut tänne. En todellakaan jaksa kolmen vuoden asioita alkaa koodailemaan uudelleen ;)
Myös joka koiralle on tulossa oma galleria, sinne laitan sellaiset "vakkarikuvat" ja lisää tullee aika harvakseltaan, luulisin.
Haukahduksien tilalle on nyt "Kuusi Kuvaa Kuukaudelta", eli tarkoitus olis laittaa vähän, mutta ehkä sitten jotain tärkeää tai laadukkaampaa aineistoa näkyville. Kaikkien kuukausien kuvat kokoan sitten koko vuoden arkistoksi.
Tämmöstä pähkäilyä tälläkertaa, huomenna taidan aamusta käydä pienellä hiihtolenkillä koirien kanssa...

« ylös

harjunhaukut_@_gmail.com